Leikki on yleismaailmallista. Kaikkialla maailmassa lapset leikkivät. Monet vanhemmat eivät kuitenkaan ymmärrä leikin merkitystä lapsen kehitykselle. En itsekään ymmärtänyt sitä ennen kuin aloin opiskella lapsipsykologiaa. Silloin opin, että leikki on kuin kieli, jolla lapsi ilmentää tunteitaan.

Opintojeni alkuvaiheessa tutustuin naisiin, joita kutsuttiin “leikkitädeiksi”. He olivat erikoistuneet tekemään hoitotoimenpiteet ymmärrettävämmiksi lapsille leikin keinoin ja näin vähentämään heidän pelkoaan.

Myöhemmin urani aikana leikki auttoi minua kadonneen tytön arvoituksen selvittämisessä. Leikin kautta sain tietää tytön 3-vuotiaalta siskolta, että tyttöjen äidin poikaystävä oli siepannut siskon. Palikoiden ja nukkien avulla tämä esikouluikäinen tyttö rakensi huoneensa pienoismallin toimistoni pöydälle ja esitti tapahtumien kulun. Hän ei osannut pukea kokemuksiaan sanoiksi mutta leikin avulla se onnistui.

Vuosien mittaan olen oppinut, että rakkautta on helpointa osoittaa lapselle leikin keinoin. Leikkiessämme muodostamme vahvan siteen lapseen tunnetasolla. Ilmaisemme hänelle arvostuksemme ja halumme olla hänen kanssaan. Se tieto on välttämätön lapsen hyvinvoinnille.

Tiedätkö, miten autan toimistossani ensimmäistä kertaa käyvää lasta rentoutumaan? Leikin hänen kanssaan. Pian olemme jo vanhat tutut. Leikin ja keskustelun avulla saan tietoa lapsen ongelmista. Vuosien mittaan eräät vanhemmat ovat suuttuneet minulle, koska heidän mielestään olen tuhlannut heidän rahojaan lapsen kanssa leikkimiseen. Olen joutunut selittämään heille, että leikki auttaa heidän lastaan luottamaan minuun, puhumaan kanssani ja paljastamaan tunteensa.

Olet varmaan huomannut, että lapset leikkivät mielellään kotia ja koulua. Siten he harjoittelevat vanhempien ja opettajien heille opettamia sääntöjä, tapoja, odotuksia ja arvoja. Käymällä leikin keinoin tilanteita toistuvasti läpi lapset omaksuvat opettajien ja vanhempien heille opettamat mallit. Tällainen leikki on lapselle myös aikuisena olemisen “harjoittelua”.

Lapselle leikki on rakentavin mahdollinen ajanviete. “Tosielämässä” lapset saattavat kokea vallantunteen puutetta, kun heille jatkuvasti sanotaan, mitä pitäisi tehdä ja milloin. Leikissä lapset kuitenkin saavat itse sanella ehdot. He voivat ajaa autolla, rakentaa maanteitä, lentää lentokoneella. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Tietenkin leikki on myös hauskanpitoa. Tätä tosiasiaa ei pidä vähätellä. Siinä missä aikuiset pitävät hauskaa harrastusten ja liikunnan parissa, lapset pitävät hauskaa leikkimällä.

Muutamia vuosia sitten joukolta lapsipsykiatreja kysyttiin, miten vanhemmat voivat estää tunne-elämän häiriöiden ilmenemisen lapsillaan. Psykiatrit olisivat yksimielisiä siitä, että vanhempien tulisi leikkiä lasten kanssa päivittäin vähintään 15 minuuttia.

Lastenpsykiatrien “leikkireseptiä” kannattaa ajatella vähimmäisannoksena. Leikillä on niin paljon hyviä vaikutuksia, ettei hauskanpidolle kannata asettaa aikarajoituksia. Leiki sydämesi kyllyydestä!